Kansallisromantiikkaa Suomessa

Kansallisromantiikka arkkitehtuurin tyylisuuntana

Kansallisromantiikka on tyylisuunta, joka käsittelee kansallisia aiheita. Sen pohjana on 1800-luvun nationalismi. Kansallisromantiikka ihannoi kunkin kansakunnan omaa perintöä. Se vaikutti 1800-luvulla, mutta erityisen vahvana se ilmeni 1890-1810. Suuntauksessa yhdistyvät isänmaan luonto, maisemat ja mytologiat.

Arkkitehtuurissa kansallisromantiikka vaikutti 1890-luvulla. Suomessa arkkitehdit pyrkivät luomaan "suomalaisen tyylin". Erityisesti vaikutteita otettiin karjalasta, sekä keskiaikaisista rakennuksista.

Karjalaisen rakennustyylin yksinkertaisuutta, luonnonmukaisuutta, käytännöllisyyttä ja ornamentteja ihailtiin ja otettiin käyttöön.Materiaaleissa suosittiin kotimaisuutta, kuten graniittia, ruskeaa marmoria, vuolokiveä ja hirttä. Rakennukset olivat massiivisia, raskaita ja epäsymmetrisiä. Ornamenttejen ja värityksen runsas käyttö oli suosittua. Rakennukset koristeltiin luontoaihein, esimerkiksi kasvien köynnöksillä. Rakennuksissa pyrittiin myös "kokonaistaideteoksiin", eli arkkitehti suunnitteli myös sisustuksen ja yksityiskohdat. Rakennukset pyrittiin sulattamaan ympäröivään maisemaan. Porrasaskelmat, tornit, terassit ja parvekkeet olivat suosiossa. 

  Varsinaista "suomalaista tyyliä" ei kuitenkaan koskaan löytynyt, kun kansallisromanttiset vaikutteet esiintyivät ristiin jugen-tyylin kanssa. Puhtaimmillaan kansallisromantiikan arkkitehtuuria löytyy taiteilijoiden erämaa-asumuksista.

c Suomen kansallisteatteri edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa.

Emil Wikström

Emil Wikström oli suomen kansallistaiteen merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Emil syntyi Turussa 1864 ja pääsi opiskelemaan Suomen taideteollisuusyhdistyksen veistoskouluun ja Suomen Taideyhdistyksen piirrustuskouluun 1882. 1883-1885 Wikström opiskeli Wienissä ja vuonna 1885 hän lähti opiskelemaan Pariisin Academie Julianiin. Päätettyään opintonsa Pariisissa hän asettui Suomeen ja perusti ateljeensa Visavuoreen. Hän kohosi nopeasti Suomen suosituimmaksi kuvanveistäjäksi ja kansallisromantiikan-ajan mukaisesti ammensi aiheitaan Suomen kulttuuriperinnöstä ja kansanrunoudesta.

                                                Wikströmin tunnetuimpia teoksia

c Lyhdynkantajat


"Lyhdynkantajat"  sijaitsee Helsingin rautatieasemalla. Veistoksessa neljä mieshahmoa kannattelee pallolamppuja. Veistokset valmistuivat 1914. Kerrotaan että veistoksen mallina on Visavuoressa toiminut puutarhuri Jalmari Lehtinen. Lehtinen on toiminut mallina myös muissa Wikströmin suunnittelemissa patsaissa. Patsaissa yhdistyy kansallisromanttinen jugend-tyyli ja antiikin taide. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta ja hänen töistään löytyy vaikutteita niin egyptistä, kuin hermi-pilarit, joiden yläosaan on veistetty ihminen.

c Elias Lönnrotin muistomerkki

Muistomerkki kuvaa Lönnrotia runonkeräysmatkalla, keräämässä säkeitä Kalevalaan. Teoksessa Lönnrotin vieressä on Väinämöinen ja jalustan juurella Kantelettaren impi valikoi sopivia hiuksia kanteleen kieliksi. Teos syntyi Suomen Kirjallisuuden seuran kilpailun innoittamana, jonka osallistujista Wikström osoittautui ehdottomasti suositummaksi. Teokseen on kätketty myös piilokuva. Jalustassa lukee "Sain sanat salasta irti2. Jalustan sivussa on huomaamattona reliefinä, väärinpäin, kuva tietäjä Antero Vipusesta. Tämä patsaan tarinaa syventävä kuva, on viittaus Kalevalaan. Patsas on toteutettu realistiseen tyyliin.

c Tukinuittaja

Tukinuittaja on Wikströmin kipsiveisto teos vuodelta 1890. Veistoksesta on pystytetty pronssisetvedokset Kotkaan ja Valkeakoskelle. Alkuperäinen teos sijaitsee Wikströmin ateljeessa Visavuorella. Patsas kertoo tärkeää tarinaa kulttuurimme koskenuittoperinteestä. Teos ilmaisee kansakulttuurin ja työn arvostusta. Patsaassa Emil on pyrkinyt välittämään alastoman miehen kuvauksella ajattomaan ja yleispätevään ihmiskuvaukseen.

Taiteilijakoteja

Visasuori

Visavuori on Emil Wikströmin kansallisromanttiseen tyyliin toteutettu ateljeekoti. Hän suunnitteli ja rekennutti sen 1893-1912 Sääskmäelle. Visavuori on ensimmäinen suomalainen ns. erämaa-ateljee, joka myöhemmin nousi taiteilijoiden suosioon. Aluksi ateljee ja asuintilat sijaitsivat samassa hirsirakennuksessa, mutta vuonna 1896 vuonna sattuneen tulipalon jälkeen Wikström päätti rakennuttaa ne omiin rakennuksiinsa.  Ateljee ja sen pariisilainen sisustus ovat pysyneet lähes muuttumattomina tähän päivään saakka. Ateljee edustaa keski-eurooppalaista jugendia. Ateljeeseen kuuluu korkea ateljee-tila, pronssivalimo, pieni pimiö ja tähtitorni.

c Visavuori

c Visavuoren sisustusta

Kalela

Kale on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan entinen erämaa-ateljee. Kelohonkarakennus on taiteilijan itsensä suunnittelema ja se rakennettiin 1894-1895 Ruodevedelle Näsijärven Isonselän rannalle. Rakennuksen pinta-ala on 18x16 metriä. Sen materiaalina käytetty pystyynkuollut kelopuu on kestävämpää kuin tuoreesta puusta rakennettu rakennus. Jylhä talo on taiteilijan arkkitehtoonisen nerouden monumentti ja pitkäaikaisten haaveiden toteutus. 
Rakennuksena Kalela on jylhempi ja enemmän kansallisromanttinen, kuin Wikströmin Visavuori, jossa näkyy vahvasti jugend vaikutteet.

c Kalela

Halosenniemi

Halosennemi oli taiteilija Pekka Halosen taiteilijakoti. Hän on itse suunnitellut ja ideoinut "unelmiensa tupatöllin". Ajatukset saattoivat pohjautua Pariisissa Emil Wikströmin ja Akseli Gallen-Kallelan kanssa vietettyyn aikaan, jossa he olivat pohtineet ideaalikuvaa suomalaisuudesta ja torpasta sen ilmentymänä. Halonen saikin paljon inspiraatiota vierailtuaan Wikströmin luona Visavuoressa. Suurempana inspiraation lähteenä toimi kuitenkin Kalela, Halonen pyysikin Gallen-Kallelalta lupaa rakennuttaa Kalelaa muistuttava mökki. Talo on rakennettu kapeaan ja kallioiseen Pitkäniemeen. Tuusulanjärven näkymä onkin vaikuttanut moniin Halosen töihin.
Rakennuksena Halosenniemi on näyttävä, mutta myös karun pelkistetty.  Ateljee rakennettiin siten, että luonnonvalo pääsee sisään. Wikströmin visaniemen koristeellisuus ja jugend-tyylisyys eroaa tästäkin rakennuksesta. Ja arkkitehtuurissa huomaa selkeät vaikutteet Kalelasta.

c Halosenniemi

c Halosenniemi sisältä

Marimekon kevätnäytös 2018

Kevätmallisto 2018

Batha-mekko

Kuvio: VatanuottaKuviosuunnittelija: Paavo Halonen
Batha-mekko on valmistettu ohuesta viskoosikrepistä. Takana on halkio napeilla ja hameosassa vetoketju. Mekon yläosa on väljä, kimonohihoilla ja vötäröllä on poikkisauma ja rypytys. Helma päättyy polven yläpuolelle ja on a-linjainen.

c

Midiam-Paita

Kuvio: KultarikkoKuviosuunnittelija: Satu Maaranen
Midiam-paidassa on pitkät trumpettihihat ja pieni pyöreä pääntie ja avoin selkä. Hempeät ruskea, pinkki ja vihreä sävy luovat sointuvan kokonaisuuden. Selkäpuolelta paita solmitaan kolmella nauhalla ja leikkaus on suora lantiopituus.

c

Tykky Lokki-hame

Kuvio: LokkiKuviosuunnittelija: Maija ja Kristina Isola

c

Täyspitkä hame on valmistettu puuvillatwillistä. Mustavalkoinen Lokki-kuosi on painettu Helsingissä. A-linjaisessa mekossa on sivusaumataskut ja vasemmassa sivusaumassa on vetoketju. '

Jokapoika-paita

Kuvio: PiccoloKuviosuunnittelija: Vuokko Eskolin-Nurmesniemi
Jokapoika-paidassa on hiilenharmaan ja pinkin sävyinen piccolo-kuosi, joka on suunniteltu 1956.Paita on valmistettu puhtaasta puuvillasta ja sen istuvuus on väljä. Paidassa on pitkät hihat manseteilla ja lantion alapuolelle ulottuva helma.

c

Jokamekko-mekko

Kuvio: PiccoloKuviosuunnittelija: Vuokko Eskolin-Nurmesniemi
Jokamekko-mekko on paitapuseromekko , joka on saanut innoituksensa tasaraita-kuosista. Mekossa on  väljä istuvuus ja pitkät hihat manseteilla ja nilkkoihin ulottuva helma. Mekossa on irto-vyö ja sivusaumataskut. Kangas on painettu Helsingissä.

c

Lici-Housut
Kuvio: KultarikkoKuviosuunnittelija: Satu Maaranen
Lici-housut kuuluvat samaan sarjaan Midiam-paidan kanssa. Leveälahkeisissa  housuissa on vyötäröistuvuus, tikattu irrotettava vyö vanutäytteellä ja D-rengaskiinnityksellä. Lahkeet ovat ylipitkät ja niissä on leveä käänne. Housuissa on sivutaskut ja piilovetoketju edessä.

c

Trina Piccolo-mekko

Kuvio: PiccoloKuviosuunnittelija: Vuokko Eskolin-Nurmesniemi
Puuvillasta valmistetussa mekossa on pinkki-harmaa piccolo-kuosi. Mekon edessä on metallinappilista. Mekkoon kuuluu vyö, jolla on helppo muunnella mekon ilmettä, haluamallaan tavalla. Mekossa on pitkät hihat manseteilla ja a-linjainen polven yli ulottuva helma, jossa on loiva pyöreä leikkaus.

c

Miljam-mekko

Kuvio: RäkkyKuviosuunnittelija: Erja Hirvi
Miljam-mekko on leikattu helmasta hieman vinoon, luomaan epäsymmetristä jännitettä. Raitakuosi mukailee helman leikkausta. Mekossa on pyöreä pääntie ja pitkät hihat maseteilla, sekä piilovetoketju takasaumassa.

c

Vanessa Tiktak-mekko
Kuvio: TikatKuviosuunnittelija: Jenni Tuominen
Vanessa Tiktak-mekko väljä levenevä leikkaus ja se on valmistettu viskoosikrepistä. Helma ulottuu polven alle. Mekossa on kyynärpituiset kellohihat ja takana piilovetoketju.

c

Seikka-mekko

Kuosi:Husina

Suunnittelija:Marimekko

Kokopitkässä viskoositrikoomekossa on hieman alaspäin levenevä leikkaus. Pyöreässä pääntiessä ja hihansuissa on ohut nauhareunus.

c

Tasaraita

Merimekon tasaraita-kuosi syntyi 1968. Elettiin aikaa, jolloin käytiin kiivasta taistelua tasa-arvosta ja muotoilussa pyrittiin anonyymiin suunnitteluun. Annika Rimala pyrki designissään ajattomuuteen, yksinkertaisuuteen ja toimivuuteen, tuotteen tuli olla kaikille sopiva. Näistä lähtökohdita hän loi tasaraita-kuosin, naisille, miehille, lapsille ja vanhuksille. Tasaraita-kuosi on pitänyt pintansa ajan-saatossa ja on edelleen hyvin suosittu ja tasa-arvon symboli ympäri maailmaa. Taistelu tasa-arvon puolesta ei valitettavasti maailmasta ole kadonnut, joten tasaraita on edelleen ajankohtainen ja siksi niin suosittu. Vaatteessa yhdistyvät vaivattoman muotoilun helppokäyttöisyys ja yksinkertaisen kuosin helppo sovittaminen asukokonaisuuksiin, jotka ovat lisänneet tasa-raiddan voittokulkua. 

c

Minttu Vesala

Minttu Vesala on yksi Suomen tunnetuimmista Stylisteistä. Minttu on tunnettu persoonallisesta ja rohkeasta tyylistään. Minttu Vesala on ollut stylisti jo kolmella vuosikymmenellä.Hänen uransa alkoi sattumalta, kun tuttu pyysi hänet pukemaan mallin Image-lehden kuvauksiin. Nykyään hän tekee muoti- ja mainoskuvauksia, stailaa näytöksiä, pitää luentoja, toimii pr-tehtävissä ja suunnittelee mainoskampanjoita. 

 Hän puhuu käyttökelpoisen designin puolesta, korut ja laukut on tehty käytettäviksi, ei pölyttymään hyllyille. Hänen oma tyylinsä on räväkkä, mutta työssään hän on harkitseva : " Tärkeää on se, mitä asiakas tarvitsee, ei se, mikä on minun mielestäni upeaa."

c

Vesta

Vesta on vuonna 1994 syntynyt laulaja-lauluntekijä. Ensimmäisen singlensä hän julkaisi 2014 ja vuonna 2017 hän sai levytyssopimuksen Warner Music Finlandin alaiseen Etenee Recordsiin. Esikoisalbumi Lohtulauseita julkaistiin maaliskuussa 2018. Se nousi heti ilmestyttyään Suomen virallisen albumilistan kärkisijoille kolmeksi viikoksi. Vestan musiikki on omaperäistä, hieman synkähköä poppia. Omalaatuisuudensa avulla se tavoittaa kuulijakuntaa laajalti, yli genre-rajojen. 

Vesta on tehnyt featteja Töölön ketterälle, Kauriin metsästäjille ja Pyhimykselle, joka on ollut hyvä lähtölaukus uran näkyvyydelle.

Vestan biisit kertovat katkeransuloisia rakkaustarinoita, tarinoita luopumisestqa ja kasvusta. Yleismaalilmalliset sanoitukset tavoittavat kuulijakuntaa laajalti.

Marimekko pyrkii pitämään brändinsä ajan hermolla ja freesinä, niimpä Vesta oli ilmiselvä valinta muotinäytöksen esiintyjäksi, onhan Vestaa kuvailtu: "parhaaksi mitä suomalaisella valtavirata popille tällä hetkellä tapahtuu".

c

Valmiit kuvat

Jälkimotorla

Mikä meni/menee hyvin?

Olen erittäin tyytyväinen koko projektin kulkuun ja lopputulokseen. Itse valokuvauksen kanssa vastaan ei tullut suurempia ongelmia ja pienet haasteet selvitin. Kameran käytössä on vielä opeteltavaa, mutta yllätyin iloisesti miten hyvin perus asetukset ovat jo nyt hallussa. Erityisesti ensimmäisen kuvauspäivän suunnittelu ja aikataulutus toimivat hyvin. Muutenkin osasimme aikatauluttaa projektin siten, että kaikki sujui ajallaan. Olen erittäin tyytyväinen myös yhteistyöhön mallien kanssa.

Mikä meni/menee huonosti?

Kokonaisuudessaan projekti meni hyvin. Asiakkaalta olisimme voineet saada tarkemmat ohjeet. Keskustelimme ennen projektin alkua, mutta olisimme voineet kysyä vielä lisää syventäviä kysymyksiä. Toisena kuvaupäivänä minulla oli myös ongelmia uuden kameran kanssa. Olisin voinut tutustu uuteen kameraan etukäteen paremmin.

Mitä opin?

Opin aikataulutuksen ja etukäteen suunnittelun tärkeyden. Huolella suunniteltu on tosiaan jo puoliksi tehty. Opin myös kohtaamaan mallien kanssa toimimisen haasteet ja onnistumiset! Yllätyin yhteistyön määrästä, siitä miten malli omilla ideoillaan tuo kuviin uudenlaista näkökulmaa ja eloa. Kameran ja lightroomin monipuolinen käyttö käy kokoajan sujuvammaksi. 

Mitä teemme ensi kerralla paremmin?

Ensikerralla suunnittelen kaikki kuvaukset yhtä huolella, kuin ensimmäisen kuvauskerran. Huolellinen suunnittelu vähensi stressiä, joka auttoi kuvaustilanteessa, niin kuvaamiseen kuin vuorovaikutukseen mallien kanssa. Seuraavalla kerralla parannan myös kommunikaatiota asiakkaan kanssa ja koetan syventävillä kysymyksillä selvittää asiakkaan tarpeen, jos hän ei sitä osaa suoraan kertoa. 

Mitä viemme käytäntöön, että pääsemme visioomme?

Pyrin tekemään yritykseni kautta lisää kuvausjärjestely töitä, sekä harjoittelemaan vapaa-ajallani. Intohimo valokuvaukseen syttyi vuosien jälkeen ja haluan kehittää taitojani ja päästä soveltamaan oppimaani käytännössä. Haluan myös tutustua erilaisiin kuvaus tyyleihin ja keinoihin, pinterestin, kirjojen ja sosiaalisen median avulla.

Valokuvan käyttöoikeuden luovutussopimus - Day Off

Kuvan muokkaaminen Lightroomissa ja tiedoston nimeäminen

Kun olet valinnut ja tuonut kuvat Lightroomiin, valitse ensiksi Remove Chromatic Aberration ja Enable Profile Correction. Näin kuvasta poistuu linssivääristymät, sekä korjaa värejä. Jos muokkaat useita kuvia samalla kertaa, voit lisätä asetukset kaikkiin kuviin, valitsemalla shift pohjassa kaikki kuvat ja valitsemalla sync.

Tämän jälkeen rajaa kuva. Lightroom näyttää automaattisesti kultaisenleikkauksen kehikon, jonka mukaan kuvaa on hyvä rajata ja sommitella. Angle-työkalulla saat suoristettua kuvan.

Jos kuvassa on useampia suoria linjoja käytä Guided-työkalua, jolloin pystyt suoristamaan kuvan useamman linjan avulla, niin että jokainen linja on suorassa. 

Seuraavaksi korjaa histogrammista vetämällä mustat ja valkoiset-sävyt nollaan.

Valkotasapainon voit säätää joko valitsemalla pipetillä valkoisen kohdan kuvasta, tai valitsemalla valikosta kuvausolosuhteita vastaavan tilan.

Seuraavaksi voit lähteä muokkaamaan kuvaa:

Temp-työkalulla pystyt säätämään kuvan lämpötilaa, eli onko kuva sini- vai keltasävyinen.

Tint-työkalulla pystyt muokkaamaan kuvan värisävyjä.

Exposure-työkalulla muokataan kuvan valotusta.

Contrast-työkalulla muokataan kontrastia, eli kuvan mustia ja valkoisia sävyjä.

Highlights-työkalulla korostat kuvan "kohokohtia".

Shadows-työkalulla muokataan kuvan varjoja vaaleammkisi tai tummemmiksi.

Whites- ja Blacks-työkaluilla voidaan muokata kuvan valkoisia ja mustia sävyjä.

Clarity-työkalulla muokataan kuvan tarkkuutta.

Vibrance-työkalulla muokkaat kuvan eloisuutta, 

Saturation-työkalulla muokataan kuvan värien kylläisyyttä. 

Spot edit-työkalulla pystyt korjaamaan pieniä virheitä kuvasta. 

Mask-työkalulla voit valita kuvasta tietyn alueen, jota muokkaat.

Radial filter työkalulla pystyt muokkaamaan aluetta, joko ympyrän sisältä tai sen ympäriltä. Radial filterillä luot kuvaan syvyyttä ja tuot kohteen paremmin esiin. 

Kuvan tallentaminen ja nimeäminen

Kuva tallennetaa valitsemalla yläpalkista File ja Export. Tärkeintä kuvaa tallentaessa on valita tallennusmuoto. Jos kuva tulee nettiin, tulee valita JPG. Resoluutioksi tulee tällöin muuttaa 72 pixels per inch. Jos kuva on painotuote, valitse TIFF, tällöin resoluution tulee olla 300 pixels per inch. Kuvan laatu (quality) on myös syytä tarkistaa, ellei kuvaa haluta pienessä muodossa tulee laadun aina olla 100.

Tiedosto kannattaa nimetä siten, että se on asiakkaalle mahdollisimman selkeä, tämän kuvan voisi esimerkiksi nimetä:

DayOff_tuotekuvaus_Bones_renkaat_kuvaajan_nimi_1000x1000px_nettiin.jpg

Kuvaukset ja kameran käyttö

Ensimmäiset kuvaukset sujuivat loistavasti. Mallini olivat luontevia ja vaativat vain pientä ohjausta. Hyvien suunnitelmien avulla, pysimme aikataulussa ja saimme kaikki haluamani kuvat kuvattua.

Kuvauksia Salon skeittiparkilla

Kuvauspäivä oli aurinkoinen ja suora auringonvalo hieman hankaloitti kuvausta. Säädin kameran valotusta jonkin verran miinukselle ja  ISO-arvoa pienemmäksi, jotta kuvat eivät palaisi puhki. Suljinaikaa en juurikaan joutunut säätämään, sillä kuvasin lähinnä pysähtyneitä kohteita. Kuvassa, jossa malli skeittasi, laitoin suljinaikaa pienemmälle, jotta liikkuva kohde pysyi tarkkana. Aukon esivalintaa säädin jonkin verran, jotta saisin taustaa sumeaksi ja mallit tarkoiksi.

Saatuamme ensimmäiset kuvaukset valmiiksi, lähetimme kuvia asiakkaalle arvioitavaksi. Asiakas piti kuvista, mutta mainitsi, että Day Offin logo näkyy liikaa ja toivoi enemmän kuvia, joissa tuotteet olisivat ensisijaisesti esillä.
Hakiessani uudet kuvauslainat jätin Day Offin tuotteet kaupan hyllylle ja keskityin kuvaamaan muita tuotteita.

  Seuraavaksi tein nopeat tuotekuvaukset koululla, joissa kuvasin vain kenkiä, renkaita ja trukkeja. Kuvasin sekä ulkona, että sisällä, kuvauspöydällä lamppujen kanssa. Lamppu oli melko keltainen, joten jouduin manuaalisesti säätämään valkotasapainoa, tämän lisäksi otin kuvia erilaisilla aukoilla, nähdäkseni millaisella tarkkuudella tuote tuli parhaiten esiin. Hankalaa oli asetella lamput siten, ettei niiden heijastus näkynyt kuvassa. 

  Kävin välissä palauttamassa vanhat tuotteet ja hakemassa uudet kuvauslainat. Ennen kuvauksia koitin etsiä erästä kuvauslokaatiota, mutta ilmeisesti kyseinen rakennus oli purettu. En ehtinyt käydä katsomassa toista kohdetta etukäteen, joten näiden kuvausten suunnittelu jäi hieman puolitiehen. Kuvauspäivänä huomasin miten oleellista kuvauslokaatiossa käyminen, ennen kuvauksia on. Näissä kuvauksissa kului paljon enemmän aikaa kuvakulmien miettimiseen ja mallien asemoimiseen. Sää oli myös kuvausten suhteen haastavampi, vaihtelevan pilvisyyden takia. Jouduinkin vaihtamaan kameran asetuksia lähes joka kuvan välillä. Toisaalta tämä kasvatti itsevarmuuttani kameran käyttäjänä, kun oikeat säädöt alkoivat löytä helpommin. Kuvasimme myös sisällä, hylätyssä viljasiilossa, joka tuotti omat haasteensa vähäisen valon takia. Sain tämän kuitenkin käännetyä edukseni ja käytin hämyistä valoa tehokeinona. Tälläkertaa mallini eivät myöskään olleet niin kokeneita kameran edessä, joten pääsin harjoittelemaan heidän ohjaustaan ja luontevan ilmapiirin synnyttämistä. Aluksi hieman jäykät poseeraukset kuitenkin muutttuivat loppuakohden luontevimmiksi ja eläväisemmiksi. Myös näistä kuvauksista tuli useita onnistuneita otoksia.

Kameran säätöjä

Iso-Arvo

ISO-arvo kertoo kuinka herkkä kameran kenno on valolle. Pienempää ISO-arvo käytetään valoisalla kuvatessa ja mitä hämärämpää on sitä suurempi ISO-arvo vaaditaan. ISO-arvon kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, mitä suurempaa arvoa käytät sitä enemmän kuvan kohina kasvaa. Kuvan valoisuutta tulisi siis lisätä, jos mahdollista, mielummin erillisillä valoilla , tai suljinaijan säädöillä.

Suljinaika

Suljinaika eli valotusaika määrittää kauanko valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Mitä pienemmän suljinaijan valitset, sen enemmän valoa pääsee kameraan ja päinvastoin suuremmalla suljinajalla valoa pääsee vähemmän.

Suljinajalla säädetään sitä, miten liike näkyy kuvassa. 

Mitä lyhyempi suljinaika on sitä paremmin liikkeen saa pysäytettyä, hitaalla suljinajalla liike "näkyy" kuvassa. Jos suljinaika on pienempi kuin 1/50 tarvitaan kuvaukseen jalusta, jotta kamera pysyy vakaana eikä kuvasta tule heilahtanutta.

Aukko

Aukko on objektiivissa reikä, joka päästää valon sisään. Objektiivin aukon koko säätelee sitä, miten paljon valoa objektiivin läpi pääsee. Valon lisäksi aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Aukkoa säädetään f-arvolla. Pienellä f-arvolla, eli aukon ollessa suuri, syväterävyys on pieni, eli vain pieni osa kuvasta on tarkka. Suurella f-arvolla, eli aukon ollessa pieni, kuvan syväterävyys on laajempi, jolloin kuva on kauttaaltaan terävä.