Facebook sivut yritykselleni

Halusin toteuttaa yritykseni Facebook-sivut siten, että niistä välittyy heti graafinen osaamiseni. Lähdinkin suunnittelemaan profiili-ja kansikuvaa, joista kädenjälkeni näkyy. Halusin ilmeestä helposti lähestyttävän ja asiallisen. Kukka-aihe muotouti mielessäni ja lähdin kokoamaan moodboardia pinterestistä.

Olen pitkään ihaillut moodboardin kuvien tyylisiä toteutuksia, joten päätin lähteä itse toteuttamaan jotakin saman tyylistä. Ensiksi piirsin kukat Illustraattorilla. Kukkien piirtäminen osoittautui melko työlääksi ja aikaa vieväksi. Illustratorilla piirtämiseen pätevät kuitenkin pitkälti samat säännöt kuin kuvataiteeseen. Tärkein tässä projektissa huomaamani asia oli kerroksien käyttö illustratorilla piirtäessä. Kun ensin lisään pohjavärin, valot ja varjot ja näiden päälle läpinäkyvämmän kerroksen saan aikaan kerroksellisuutta, tekstuuria ja syvyysvaikutelman. Syvyyttä sain luotua myös siten, että pienemmät takana olevat kukkaset, olivat hieman läpinäkyviä, jolloin ne upposivat miellyttävästi taustaan.

Illustratorilla piirtämäni kukat.

Huomasin pian, että sloganini "valovoimaista suunnittelua" ja facebook kansikuvan koko, eivät toimineet kyseisessä tyylissä. Slogan on niin pitkä ja kirjaimet tulivat niin pienellä, että niiden osittain peittäminen kukilla, loi yleis-ilmeestä sekavan. Niimpä päädyin tekemään vain taustaa kukkasilla. Tähän taustaan teksti kuitenkin hukkui liiaksi, niinpä laitoin läpikuultavan laatikon tekstin pohjalle. Lisäsin sekä profiilikuvaan, että kansikuvaan voimakkaat graafiset kehykset luomaan vastapainoa muuten hempeälle ja rönsyilevälle ilmeelle. Kansikuvan tekstiin halusin selkeän ja päätteettömän, mutta silti hieman leikittelevän fontin. Lisäsin muutamia kukkia kehyksen kulmiin rikkomaan hallittua asetelmaa.

Valmis kansikuva.

Valmis profiilikuva.

Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Kuvat tuovat hyvin omaa tyyliäni, sekä viestittävät graafisesta osaamisestani ja sen monipuolisuudesta. Ensimmäisenä päivänä keräsin noin 60 tykkääjää ja yhden arvostelun. Nyt tarkoituksena on markkinoida facebook-sivuani eri sivustoilla ja kerryttää seuraajien määrää, sekä saada arvosteluja muiltakin asiakkailtani! 

Postikorttien teko

Ideat postikortteihin syntyivät nopeasti. Olin jo päättänyt että haluan hyväntekeväisyyskohteeksi jonkin eläinsuojeluyhdistyksen. Niimpä eläin/luonto teemaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Mietin mikä erottaisi minun korttini lukuisista jo olemassa olevista eläinkorteista. Lähdin leikittelemään idealla tatuointimaisuuden sekoittamisesta kiiltokuvamaiseen tyyliin.Tein muutaman luonnoksen ja ihastuin ideaan, jossa eläimiä kehystävät kasvit. Olen tyytyväinen lopputulokseen, joka mielestäni yhdistelee vanhanaikaisen satukirjan kuvitusta freesiin nykyaikaisempaan ilmeeseen.      

Näin kortit syntyivät

Ensiksi luonnostelin kuvan paperille.

Tämän jälkeen piirsin kuvan selkeimmät linjat siirtokuva paperille, jonka avulla sain siirrettyä kuvan maalauspaperille siten, että kuvaan tuli mahdollisimman vähän lyijykynä jälkiä.

Tämän jälkeen pääsinkin maalaamaan, käytin akvarelleja sekä valkoista ja mustaa akryylimaalia.

Luonnostelin, siirsin ja maalasin myös ympäröivän köynnöksen.

Kun kuvat olivat valmiit, valokuvasin ne ja siirsin tietokoneelle. Käsittelin valokuvia hieman photoshopissa ja tämän jälkeen syväsin ne ja asettelin kortit valmiiksi Illustratorissa.

Lopuksi suunnittelin vielä ilmeen korttien takapuolelle.

Postikorteista syntyi neljän kortin sarja. Seuraavaksi lähetän painotaloille tarjouspyynnöt ja sovin hyväntekeväisyys kohteeni kanssa käytännön asiat. Sen jälkeen vuorossa onkin postikorttien tuotekuvaus, sarjan julkaisu ja markkinointi!

Yrityksen markkinointi

Perustin keväällä 4H-yhdistyksen Kandela Design, jonka kautta teen graafista sunnittelua, kuvittamista ja tuote kuvausta. Asiakkaia on ilmaantunut mukavasti, mutta nyt lähdin pohtimaan miten alkaisin markkinoida yritystäni ja millaisen brändin haluaisin itselleni kehittää.

 Tällä hetkellä minulla on vain instagram sivu ja olen päätynyt siihen, ettei se todellakaan anna riittävän ammattimaista kuvaa tekemisestäni, joten työn alle on otettava facebook-sivu ja mahdollisesti myös kotisivut. Olen seurannut monien muiden yritysten  facebook-sivuja ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten ne ovat usein selvästi tehty kiireellä ja antavat yrityksestä hieman sekavan vaikutelman. Päätinkin siis että tässä kuussa teen itselleni näyttävät facebook sivut, jonka profiili- ja kansikuvasta tulee esiin graafinen osaamiseni.

Mikä on brändini?

Haluan luoda yritykselleni brändin raikkaasta, nykyaikaisesta ja monipuolisesta osaamisesta. Se mikä erottaa Kandlea Designin muista yrityksistä, on luovuus ja monipuolinen osaamisesni kuvataiteen saralla. Yhdistelen maalattuja, valokuvattuja ja graafisia elementtejä. Haluan luoda yrityksestäni luotettavan ja toimivan. Myös vihreät arvot ovat minulle tärkeitä, joten haluan tuoda ne yirtykseni kautta esiin, valitsemalla ekologisimmat vaihtoehdot, sekä toteuttamalla kampanjoita arvostamieni teemojen ympärille. 

Miten lähden markkinoimaan yritystäni?

Olen lähtenyt toteuttamaan postikorttikampanjaa. Teen siis sarjan postikortteja, joiden tuotosta osa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tällä tavoin saan tuotua esille yirtykseni arvomaailmaa, saan esiteltyä osaamistani kuvittajana ja saan tavoitettua uutta asiakaskuntaa. Olen myös suunnitellut järjestäväni facebookissa arvonnan kampanjan tiimoilta, jolloin tykkäykset ja jaot tuovat lisää näkyvyyttä yritykselleni. Pyydän myös kaikkia vanhoja asiakkaitani antamaan arvostelut sivuilleni, jolloin yritykseni luotettavuus kasvaa. Tarkoitus olisi saada facebook sivulle myös mahdollisimman paljon näkyvyyttä, joten jaan sitä useissa ryhmissä ja mainostan sitä ahkerasti.

Kansallisromantiikkaa Suomessa

Kansallisromantiikka arkkitehtuurin tyylisuuntana

Kansallisromantiikka on tyylisuunta, joka käsittelee kansallisia aiheita. Sen pohjana on 1800-luvun nationalismi. Kansallisromantiikka ihannoi kunkin kansakunnan omaa perintöä. Se vaikutti 1800-luvulla, mutta erityisen vahvana se ilmeni 1890-1810. Suuntauksessa yhdistyvät isänmaan luonto, maisemat ja mytologiat.

Arkkitehtuurissa kansallisromantiikka vaikutti 1890-luvulla. Suomessa arkkitehdit pyrkivät luomaan "suomalaisen tyylin". Erityisesti vaikutteita otettiin karjalasta, sekä keskiaikaisista rakennuksista.

Karjalaisen rakennustyylin yksinkertaisuutta, luonnonmukaisuutta, käytännöllisyyttä ja ornamentteja ihailtiin ja otettiin käyttöön.Materiaaleissa suosittiin kotimaisuutta, kuten graniittia, ruskeaa marmoria, vuolokiveä ja hirttä. Rakennukset olivat massiivisia, raskaita ja epäsymmetrisiä. Ornamenttejen ja värityksen runsas käyttö oli suosittua. Rakennukset koristeltiin luontoaihein, esimerkiksi kasvien köynnöksillä. Rakennuksissa pyrittiin myös "kokonaistaideteoksiin", eli arkkitehti suunnitteli myös sisustuksen ja yksityiskohdat. Rakennukset pyrittiin sulattamaan ympäröivään maisemaan. Porrasaskelmat, tornit, terassit ja parvekkeet olivat suosiossa. 

  Varsinaista "suomalaista tyyliä" ei kuitenkaan koskaan löytynyt, kun kansallisromanttiset vaikutteet esiintyivät ristiin jugen-tyylin kanssa. Puhtaimmillaan kansallisromantiikan arkkitehtuuria löytyy taiteilijoiden erämaa-asumuksista.

c Suomen kansallisteatteri edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa.

Emil Wikström

Emil Wikström oli suomen kansallistaiteen merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Emil syntyi Turussa 1864 ja pääsi opiskelemaan Suomen taideteollisuusyhdistyksen veistoskouluun ja Suomen Taideyhdistyksen piirrustuskouluun 1882. 1883-1885 Wikström opiskeli Wienissä ja vuonna 1885 hän lähti opiskelemaan Pariisin Academie Julianiin. Päätettyään opintonsa Pariisissa hän asettui Suomeen ja perusti ateljeensa Visavuoreen. Hän kohosi nopeasti Suomen suosituimmaksi kuvanveistäjäksi ja kansallisromantiikan-ajan mukaisesti ammensi aiheitaan Suomen kulttuuriperinnöstä ja kansanrunoudesta.

                                                Wikströmin tunnetuimpia teoksia

c Lyhdynkantajat


"Lyhdynkantajat"  sijaitsee Helsingin rautatieasemalla. Veistoksessa neljä mieshahmoa kannattelee pallolamppuja. Veistokset valmistuivat 1914. Kerrotaan että veistoksen mallina on Visavuoressa toiminut puutarhuri Jalmari Lehtinen. Lehtinen on toiminut mallina myös muissa Wikströmin suunnittelemissa patsaissa. Patsaissa yhdistyy kansallisromanttinen jugend-tyyli ja antiikin taide. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta ja hänen töistään löytyy vaikutteita niin egyptistä, kuin hermi-pilarit, joiden yläosaan on veistetty ihminen.

c Elias Lönnrotin muistomerkki

Muistomerkki kuvaa Lönnrotia runonkeräysmatkalla, keräämässä säkeitä Kalevalaan. Teoksessa Lönnrotin vieressä on Väinämöinen ja jalustan juurella Kantelettaren impi valikoi sopivia hiuksia kanteleen kieliksi. Teos syntyi Suomen Kirjallisuuden seuran kilpailun innoittamana, jonka osallistujista Wikström osoittautui ehdottomasti suositummaksi. Teokseen on kätketty myös piilokuva. Jalustassa lukee "Sain sanat salasta irti2. Jalustan sivussa on huomaamattona reliefinä, väärinpäin, kuva tietäjä Antero Vipusesta. Tämä patsaan tarinaa syventävä kuva, on viittaus Kalevalaan. Patsas on toteutettu realistiseen tyyliin.

c Tukinuittaja

Tukinuittaja on Wikströmin kipsiveisto teos vuodelta 1890. Veistoksesta on pystytetty pronssisetvedokset Kotkaan ja Valkeakoskelle. Alkuperäinen teos sijaitsee Wikströmin ateljeessa Visavuorella. Patsas kertoo tärkeää tarinaa kulttuurimme koskenuittoperinteestä. Teos ilmaisee kansakulttuurin ja työn arvostusta. Patsaassa Emil on pyrkinyt välittämään alastoman miehen kuvauksella ajattomaan ja yleispätevään ihmiskuvaukseen.

Taiteilijakoteja

Visasuori

Visavuori on Emil Wikströmin kansallisromanttiseen tyyliin toteutettu ateljeekoti. Hän suunnitteli ja rekennutti sen 1893-1912 Sääskmäelle. Visavuori on ensimmäinen suomalainen ns. erämaa-ateljee, joka myöhemmin nousi taiteilijoiden suosioon. Aluksi ateljee ja asuintilat sijaitsivat samassa hirsirakennuksessa, mutta vuonna 1896 vuonna sattuneen tulipalon jälkeen Wikström päätti rakennuttaa ne omiin rakennuksiinsa.  Ateljee ja sen pariisilainen sisustus ovat pysyneet lähes muuttumattomina tähän päivään saakka. Ateljee edustaa keski-eurooppalaista jugendia. Ateljeeseen kuuluu korkea ateljee-tila, pronssivalimo, pieni pimiö ja tähtitorni.

c Visavuori

c Visavuoren sisustusta

Kalela

Kale on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan entinen erämaa-ateljee. Kelohonkarakennus on taiteilijan itsensä suunnittelema ja se rakennettiin 1894-1895 Ruodevedelle Näsijärven Isonselän rannalle. Rakennuksen pinta-ala on 18x16 metriä. Sen materiaalina käytetty pystyynkuollut kelopuu on kestävämpää kuin tuoreesta puusta rakennettu rakennus. Jylhä talo on taiteilijan arkkitehtoonisen nerouden monumentti ja pitkäaikaisten haaveiden toteutus. 
Rakennuksena Kalela on jylhempi ja enemmän kansallisromanttinen, kuin Wikströmin Visavuori, jossa näkyy vahvasti jugend vaikutteet.

c Kalela

Halosenniemi

Halosennemi oli taiteilija Pekka Halosen taiteilijakoti. Hän on itse suunnitellut ja ideoinut "unelmiensa tupatöllin". Ajatukset saattoivat pohjautua Pariisissa Emil Wikströmin ja Akseli Gallen-Kallelan kanssa vietettyyn aikaan, jossa he olivat pohtineet ideaalikuvaa suomalaisuudesta ja torpasta sen ilmentymänä. Halonen saikin paljon inspiraatiota vierailtuaan Wikströmin luona Visavuoressa. Suurempana inspiraation lähteenä toimi kuitenkin Kalela, Halonen pyysikin Gallen-Kallelalta lupaa rakennuttaa Kalelaa muistuttava mökki. Talo on rakennettu kapeaan ja kallioiseen Pitkäniemeen. Tuusulanjärven näkymä onkin vaikuttanut moniin Halosen töihin.
Rakennuksena Halosenniemi on näyttävä, mutta myös karun pelkistetty.  Ateljee rakennettiin siten, että luonnonvalo pääsee sisään. Wikströmin visaniemen koristeellisuus ja jugend-tyylisyys eroaa tästäkin rakennuksesta. Ja arkkitehtuurissa huomaa selkeät vaikutteet Kalelasta.

c Halosenniemi

c Halosenniemi sisältä